Usein kysyttyjä kysymyksiä

Tässä osiossa on vastauksia useita ihmisiä askarruttaviin radonia koskeviin kysymyksiin. Otathan huomioon, että monet mittaussäädöksiä koskevat vastaukset pätevät vain Ruotsissa. Jos sinulla on Suomen lainsäädäntöä ja määräyksiä koskevia kysymyksiä, ota yhteyttä paikallisviranomaisiin.

  • 1. Mitä radon on?

  • Radon on radium-nimisen radioaktiivisen alkuaineen eräs olomuoto. Radium on osa uraani-238:n hajoamissarjaa. Radon on jalokaasu, ja se hajoaa tytärnuklideiksi. Sekä radonkaasu että radonin tytärnuklidit tarttuvat ilmassa leijuviin pölyhiukkasiin ja voivat hiukkasten mukana joutua ihmisten ja eläinten hengityselimistöön. Jos näin käy, keuhkosolut altistuvat radonille hiukkasten hajotessa.

     
  • 2. Haiseeko radon?

  • Ei. Radonia ei voi havaita näkö-, maku- tai hajuaistin avulla. Siksi vain mittaamalla sisäilman radonpitoisuus on mahdollista tietää, onko jossakin rakennuksessa liikaa radonia.

     
  • 3. Kuinka vaarallista ilmassa oleva radon on?

  • Ison-Britannian syöpäinstituutin (National Cancer Institute) mukaan radon on syynä kymmeneen prosenttiin Isossa-Britanniassa vuosittain todetuista keuhkosyöpätapauksista. Ruotsin Säteilyturvakeskuksen (Strålsäkerhetsmyndigheten) mukaan radon on kaikista säteilyongelmista suurin, myös selvästi Tšernobylin ydinonnettomuuden seurauksia vakavampi.

     
  • 4. Miten radonpitoisuutta mitataan?

  • LANDAUER NORDIC mittaa radonpitoisuutta käyttämällä alfajälkimenetelmään perustuvia antistaattisesta muovista valmistettuja radonmittausrasioita, joiden sisällä on filmiä. Normaalissa sisäilmassa oleva radon leviää rasiaan ja radonin sisältämät alfahiukkaset jättävät jälkiä filmiin. Radonmittausrasia toimitetaan ilmatiiviissä pussissa, ja mittaus alkaa kun rasia poistetaan pussista. Kun mittausaika on päättynyt, rasia tulee pakata uudelleen alkuperäiseen pussiin ja palauttaa välittömästi LANDAUER NORDICille. LANDAUER NORDIC analysoi radonrasiat modernilla kuvanlukulaitteistolla. LANDAUER NORDIC on kehittänyt luotettavaa sisäilman radonpitoisuuden lyhytaikaismittausta varten rasian, joka perustuu samaan periaatteeseen kuin yllä kuvatun kaltainen pitkäaikaismittaukseen tarkoitettu rasia. Lyhytaikaismittausrasia on kuitenkin suurempi, jotta mitattava ilmamäärä on suurempi ja alfahiukkaset jättävät nopeammin jälkiä filmiin.

     
  • 5. Kuinka monta mittausrasiaa tarvitaan?

  • Vuosittaisen keskipitoisuuden mittaamiseen omakotitalossa tarvitaan vähintään kaksi mittausrasiaa. Jos talossa on asuintiloja useammassa kuin kahdessa kerroksessa, tarvitaan yksi mittausrasia kerrosta kohden. Tällöin LANDAUER NORDICilta voi ostaa lisärasioita. Myös puolikkaat kerrokset lasketaan lisäkerroksiksi, mutta kodinhoito- tai harrastehuoneiden kaltaisia huoneita ei lasketa asuintiloiksi.

     
  • 6. Mistä tiedän, onko juomavedessäni radonia?

  • Jos käytössä on porakaivo, vedessä voi olla radonia – varsinkin, jos kyseessä on kallioperään tehty porakaivo. LANDAUER NORDIC voi mitata veden radonpitoisuuden gammaspektrometrillä. Spektrometrimittauksessa havaitaan vedessä olevan radonin gammahajoaminen, minkä perusteella radonin määrä voidaan laskea. Tutkimustapa eroaa sisäilman mittaukseen käytettävistä passiivisista radonrasioista, joista lasketaan todelliset alfahiukkasten jättämät jäljet. Koska radonin puoliintumisaika on vain 3,8 vuorokautta, on tärkeää, että vesinäytteen radonpitoisuus mitataan mahdollisimman nopeasti, ja pitkien kuljetusaikojen vuoksi tämä palvelu on saatavilla vain Ruotsissa.

     
  • 7. Kuinka vaarallista vedessä oleva radon on?

  • Vedessä oleva radon vaikuttaa ihmisiin kahdella tapaa. Ensinnäkin sille altistutaan radonpitoista vettä juotaessa. Radon hajoaa elimistössä ja saastuttaa sen. Lapset ja vauvat juovat suhteessa omaan painoonsa enemmän kuin aikuiset, joten juomavedessä oleva radon on heille erityisen vaarallista. Vedessä olevan radonin määrää voi helposti vähentää vettä sekoittamalla tai keittämällä. Vedessä oleva radon vaikuttaa ihmisiin myös ilman kautta, sillä radon siirtyy helposti vedestä ilmaan, ja siksi sille voi helposti altistua esimerkiksi suihkussa ollessaan tai astioita pestessään. Radonin siirtyminen vedestä ilmaan lisää ilman radonpitoisuutta, joten sitä joutuu elimistöön myös hengitysilman mukana. Tällöin se lisää keuhkosyöpään sairastumisen riskiä.

     
  • 8. Kannattaako radonpitoisuus tutkia taloa ostettaessa?

  • Radonia ei pidetä kiinteistökaupan yhteydessä piilevänä vikana. Ostaja on siis vastuussa sen tutkimisesta, onko ostettavan talon radonpitoisuus korkea vai ei. Siksi on erittäin tärkeää mitata radonpitoisuus ja tutkia mittausraportti tarkkaan ennen talon ostoa. Jos radonmittaukseen ei ole aikaa, ostosopimukseen kannattaa vaatia pykälä, jossa mainitaan selkeästi, että ostaja haluaa mitata radonpitoisuuden kaupanteon jälkeen ja miten mahdollisen radonin aiheuttamat kustannukset jaetaan ostajan ja myyjän kesken. Tällainen sopimus tunnetaan usein nimellä radonsopimus. Jos talon radonpitoisuus on jo mitattu, myyjä on velvollinen kertomaan ostajalle tästä.

Löydät meidät myös Facebookista:

Facebookista